Kävin nopeasti facebookissa puolen vuoden poissaolon jälkeen. Poistin vaan viestiketjut ja kuvat itsestäni ja poistin sitten taas tilin. En tiedä mikä hyöty tuostakin oli, mutta tulipahan nyt tehtyä. Ja facebookista poistuminen oli ihan järkevää, koska tuollaiset (julkiset) sosiaaliset mediat aiheuttaa mulle vaan ahdistusta. Kun näkee kuka on kenenkin kanssa kaveri, tulee sellainen olo että kukaan ei oo mun kaveri. No eihän ne olekaan, siksi sieltä poistuin vähin äänin. Yksinäinen tulee entistä yksinäisemmäksi kun ei tunne kuuluvansa joukkoon. Olen ulkopuolinen, ja sellaiseksi tunsin itseni heti kun kirjauduin sisään. En mä jaksa lukea sukulaisten juttuja enkä katella exää uuden naisen kanssa. En jaksa tykätä joka vitun kuvasta jota ihmiset suoltaa 10 kuvan päivätahtia. En jaksa!

Jos en olisi ollut niin väsynyt tänään, olisin varmaan harrastanut jotain liikuntaa, tai edes yrittänyt. Lauantaina kävin baarissa, ja totesin taas että hukkaan meni juodut rahat. Ei minulle löytynyt seuraa taaskaan...kaveri sanoi että ei se voi mun ulkonäöstä johtua, koska oon kuitenkin viehättävän näköinen nainen. No mistä sitten? Siitä että näytän siltä että olisin valmis repimään kurkun auki keneltä tahansa joka uskaltaa tulla juttelemaan. NOH, minusta on ihan turha yrittää esittää iloista ja seurallista, jos en kerran sellainen ole. Että repikää siitä. Ehkä olen sen takia seuraavat kymmenen vuotta sinkkuna. No mitä välii, ei miehet halua seurustella. Tai jos haluaa, niin ne on onnettomia ressukoita jotka ei koskaan saa p****a. 

Mun on ehkä pakko koittaa rauhoittua nyt jotenkin. Ehkä kauniit kukkaset tekis temput ja saisi minulle mielenrauhan.

Mietin tässä kaiken muun paskan lisäksi, että olenko jotenki masokistinen. Revin taas jalkapohjan auki tuossa pari päivää sitten, ja kärsin edelleen kivusta joka askeleella. Tavallaan se tunne on jotenkin koko ajan läsnä. Sitten tuli vielä varvaskin kipeäksi, kun leikkasin vahingossa kynnen liian lyhyeksi. Onneksi voin kirjoittaa tänne näitä ajatuksia, koska epäilen että kukaan ei jaksaisi kuunnella tämmöstä paskaa kovin kauaa. Mä kun kerron aina jos mulla on pipi sormessa.