En tajua miten nää viikonloput on näin vaikeita. Ihan helvettiä suorastaan. En näköjään osaa olla yhtään yksin. Makaan vaan sängyssä ja ihmettelen että mitähän sitä tekis. Eilen menin jo kahdeksalta nukkumaan kun en keksinyt mitään tekemistä / ei huvittanut olla hereillä. Heräilin sitten kolmen tunnin välein ja kävin syömässä. Sit aamulla heräsin jo seitsemältä ekan kerran. Nyt oon pessyt pyykkiä ahkerasti ja vaihtanut yhden sulakkeen. Laitoin persiljan siemeniä itämään. Silti ahdistaa. Ihan hullua. Oon varmaan hullu. Pitäiskö hakeutua johonki laitokseen ja pysyä siellä koko loppuelämä...